Miksi lasten kädet on saatava multaan?
Ruokakasvatus on yhä tärkeämpää sillä:
- tutkimusten mukaan suurella osalla alakoululaisista on heikko käsitys ruuantuotannosta.
- lasten ja nuorten omakohtaiset kokemukset ruuan reitistä pellolta pöytään ovat vähäisiä maatilojen vähenemisen myötä.
- ruuan arvostus ja ruokatottumukset syntyvät jo varhaisessa vaiheessa.
Ruoka- ja ympäristökasvatuksen toimenpiteet ovat konkreettinen, osallistava keino tukea ruuan arvostuksen ja aktiivisen ruokakansalaisuuden kehittymistä.
Lapset, lapsiperheet ja heidän parissaan työskentelevät ovat keskeinen väylä vaikuttaa tulevaisuuden ruokaosaamiseen ja ruokatajun kehittymiseen!
Kädet multaan – aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamalli varhaiskasvatukseen, kouluihin ja paikallisyhteisöihin -hanke on käynnistynyt. Meneillään on pilottivaihe.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää käytännönläheinen ravinteiden kierrätystä lisäävä aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamalli varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja paikallisyhteisöihin, joka lisää:
- ravinteiden kierrätystä ja vähentää ruokahävikkiä
- ymmärrystä ruoantuotannosta ja kestävistä ruokavalinnoista
- kasvisten ja kasvisruoan käyttöä sekä lasten luonto- ja maakontaktia.
Tutustu hankkeen tavoitteisiin ja suunnitelmaan alla olevasta hanke-esittelystä (PDF).
Lisätietoja:
Marita Suontausta
Kehityspäällikkö
Ruoka, ravitsemus ja kotitalous
puh.040 526 4619
marita.suontausta(at)maajakotitalousnaiset.fi
