Rannat kuntoon – toimintamalli asukkaille ja maanomistajille

Katso toimintamalli rantojen kunnostamiseen, 12 askelta asukkaille ja maanomistajille.

Lue tarkemmat ohjeet rantojen kunnostamiseen:

Aineistot on tuotettu Rannat kuntoon -hankkeessa, jota on rahoittanut ympäristöministeriö vuosina 2015-2016.

Tutustu myös hankkeen pilottialueiden kokemuksiin

Vieraslajit valloittavat luontoamme

Vieraslajit ovat kasveja, jotka eivät kuulu luontoomme. Ne kasvavat nopeasti ja peittävät alleen alkuperäiset lajimme.

Rantojen kunnostamisen ABC

Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia Suomen vesistöissä ovat rehevöityminen, mataluus ja umpeenkasvu.
12 askelta rantojen kunnostamiseen

Ohjeet asukkaille ja maanomistajille.
Vesistön kunnostushankkeiden rahoitus

Vesistön kunnostushankkeissa rahoitusmahdollisuuksia on monia.
Rannan rakenteet

Rannan rakenteiden suunnittelussa pyritään käytännölliseen ja viihtyisään lopputulokseen.
Rantametsän hoito

Pellon ja vesistön välisellä kasvillisuusvyöhykkeellä on sekä maisemallisia että vesistön tilaan vaikuttavia merkityksiä.
Vieraslajien torjunta

Vieraslajit ovat uhka Suomen luonnolle.
Vesistöntilan arviointi

Vesistöt voidaan jakaa viiteen laatuluokkaan niiden kunnon perusteella.
Suojavyöhykkeet ja kosteikot

Kosteikoilla on tärkeä tehtävä vesiensuojelussa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.
Ruoppaus- ja kasvimassan hyötykäyttö

Vesistön kunnostuksessa syntyy ruoppauksen ja vesikasvien niiton tai muun poistotavan jäljiltä ruoppaus- ja kasvimassaa, joka on poistettava
Rannan perinnebiotoopit

Rantalaidunnus on kustannustehokas tapa puhdistaa vesistöjä.
Ruoppaus

Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen ja lietteen koneellista poistamista vesialueen pohjasta.
Vesikasvien poisto

Vesikasvillisuuden poistolla voidaan lisätä vesistön virkistyskäyttöä, veden virtausta ja sen laatua.
Uimarannan ja uimapaikan kunnostaminen

Uimarannan kunnostamisella ja hoidolla voidaan lisätä rannan virkistyskäyttöä sekä parantaa uinti- ja veneilymahdollisuuksia.

Aiheeseen liittyen

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin 2017 - 2019

Tietoa ruokahävikistä, ruoan vesistövaikutuksista ja vesistöjen hoidosta.
Rannat kuntoon 2015–2016

Hankkeessa kehitetään toimintamalli ja ohjeistus siihen, miten rantojen kunnostusta lähdetään toteuttamaan yhdessä asukkaiden kanssa.
Etelä-Pohjanmaa: Kyrönjoki

Kyrönjoen rannat Vähäkyrössä ovat Rannat kuntoon -hankeen pilottialue Etelä-Pohjanmaalla.
Satakunta: Riispyy

Merikarvian Riispyyn kylä on Rannat kuntoon- hankkeen pilottialue Satakunnassa.
Varsinais-Suomi: Taivassalo

Taivassalon kylän Helsinginranta oli Rannat kuntoon -hankkeen pilottialue Varsinais-Suomessa
Kanta-Häme: Loppijärvi

Loppijärven rannat Lopella ovat Rannat kuntoon -hankeen pilottialue Kanta-Hämeessä.
Pohjois-Savo: Nurmesjärvi

Rannat kuntoon -hankkeessa Pohjois-Savon kohdealue on Nurmesjärvi, joka sijaitsee Kuopion kaupungin ja Rautavaaran kunnan alueella.

Hakulomake

Rannat kuntoon – toimintamalli asukkaille ja maanomistajille

Rannat kuntoon – toimintamalli asukkaille ja maanomistajille

Aiheeseen liittyen

Jaa

Kirjautuminen